Perjantaisession satoa

Perjantaina pari kourallista osastojen aktiiveita meiltä Aurajoesta, Ruissalosta sekä Hirvensalosta kokoonnuimme juonimaan miten kaikki olisi parempaa sekä kauniimpaa. Ehkä suurin suunnitelma on varhaisnuorisotoiminnan käynnistämisyritys, mutta myös ystävä sekä ensiapu ja jossain määrin myös valmiustoiminnan kuvioissa pyrimme jatkossa hyödyntämään yhteistyötä. Tämä taitaa nyt olla sitä synergiaa?

Varhaisnuorisotoimintaa kuulemma on Turun alueella jo pitkään suorastaan kyselty, ja näyttäisi siltä että Reddie Kids-kerho voitaisi hyvinkin saada pyörimään. Innostusta ja kiinnostusta osavastuun kantamiseen tuntui löytyvän kaikilta tätä juonittaessa paikalla olleilta (Aurajoen ja Ruissalon edustajia), mutta jonkun täytyy huolia koko homman pääorganisaattorin vastuu sitten kun käytännön toimintaa aletaan käynnistellä. Varhaisnuorisoryhmän vetäjäkoulutusta on tiettävästi tarjolla Satakunnassa kevään mittaan ja mitä useampi meidän osastoistamme paikalle pääsee sitä parempi. Itsekin harkitsen kurssille hakeutumista vakavasti vaikka haluan henkilökohtaisesti pitää oman roolini tässä operaatiossa pienenä (allekirjoittaneella on traumoja ja huonoja kokemuksia varhaisnuorisotoiminnasta muualta).

Ensiapuryhmätoiminnasta sovimme lisäävämme yhteistyötä Ruissalon kanssa ensi kaudesta alkaen jolloin saamme toivottavasti enemmän väkeä paikalle harjoituksiin, ja kontaktiverkoston sekä ryhmäiltojen väkimäärän kasvaessa enemmän ja monipuolisempaa asiaa sekä koulutusta. Myös kurssien järjestäminen jatkossa helpottuu entisestään yhteistyön syventyessä. Henkilökohtaisesti odotan tältä paljon! Tarkempaa suunnittelua varmasti seuraa kevään mittaan ja varmasti vielä loppukesästä viilauksia.

Ystävätoiminnan osalta Ruissalolaisilla tuntui olevan intoa auttaa ystäväryhmäläisiämme ystävänälityksessä, mikä onkin ollut käsittääkseni suurin ja jotakuinkin ainoa merkittävä este toiminnan "omalla painollaan" pyörimisen tiellä viime aikoina.

Tässä sekavan ajatuksen virtaa sunnuntai-iltaan... Tiistain päivystystä paremman tekemisen puutteessa odotellessa.

Promoilua - J:n tarina

Suomen Punaisen Ristin pölyttymään päässyt ohjaajajärjestelmä pyyhkäistiin tälle vuosituhannelle ja (toivon mukaan) uuteen nousuun joitakin vuosia sitten PROMO-tittelin kera. Kunnianhimoisena ajatuksena oli kouluttaa vapaaehtoistoiminnan osaajia eri toimintamuotojen tueksi ja turvaksi. Toistaiseksi promo-touhut täällä varsinaisessa Suomessa ovat soineet pikkuisen sordiinolla. Kehityksen eturintamassa ollaan Aurajoen osastossa toki silti oltu. Rivistä on jo jonkin aikaa löytynyt peräti kaksi promoa: ensiapu- ja IHL-sellaiset (international humanitarian law, humanitaarinen oikeus, "humis"). Viime viikonloppuna V-S piirin järjestämällä PROMO-koulutuksen yhteisellä osiolla lusi kaikkiaan neljä aurajokista ihmistä eli promo-kiintiö päivitettiin kerralla kolminkertaiseksi. Toki varsinainen erikoistuminen tapahtuu sitten aikanaan omilla osiollaan.

Syystä tai toisesta olin ajautunut osaksi foneettisesti yhtenäistä joukkoamme, 3 x J + 1 x I. 'Ajatunut'-sana kuvaa tilannetta hyvin sen vuoksi, että omat promo-ambitioni olivat lähinnä itsekkään uteliaat. Ensiaputoimintaa ja ohjausjuttuja on tullut tutkailtua ynnä pohdittua jo niin monesta eri vinkkelistä, että olisi tuntunut lähes rikolliselta jättää vielä tämäkin tsekkaamatta. Mitään tajunnan räjäyttävää en osannut siis odottaa, mutta siitäkin huolimatta kurssi piti pintansa. Tutut tulivat vieläkin tutuimmiksi ja vieraammat vähemmän vieraiksi. En oikeastaan edes muista Punaisen Ristin kurssia, jolla olisi ollut luvattoman tylsää. Sikäli promo-koulutuksen yhteinen osio ei ollut poikkeus. Kyllä näistä aina jotain jää käteen! Siis muutakin kuin pinssi.